Alaskanmalamuutit ovat parhaimmillaan, kun pakkasta on vähintään 20 astetta ja kilometrejä on takana vähintään 20. Tänään oli niin helteistä, että koirien lenkittämiseen piti etsiä viileä metsikkö.
Tuusulan Ruotsinkylässä on Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusalue, jonne on istutettu 1920- ja 30-luvuilla paljon erilaisia puulajeja. Auton voi jättää tutkimuslaitoksen parkkipaikalle, Maisalantie 230. Merkityt lenkkipolut ovat 1,8 - 6,6 km mittaisia. Lyhin Paratiisimäen reitti on puulajiharrastajan kannalta kiinnostava, mutta malamuutit kaipaavat aika lailla pitempiä reittejä tallattavakseen.
Mies talutti Adjaa ja minä Eskoa tien yli kohti Lehtikuusenmäkeä johtavaa pitempää metsälenkkiä. Tämänkin lenkin varrella on paljon sellaisia puita, joita meillä ei metsissä luontaisesti kasva. Kolmas koiramme Juntti lenkkeili tyttären kaverin kanssa muissa maisemissa.
Vetovietti hallitsi koirien alkutaivalta, mutta pian matka sujui jo leppoisasti tienvarren vadelmia maistellen. Tarkemmin sanottuna koirat napsivat vadelmia ikuiseen ruuanhimoonsa. "Oikeitakin" marjastajia oli metsissä. Tie näytti olevan myös pyöräilevien perheiden suosiossa.
Lyhyen automatkan jälkeen vesi maistui koirille tarhassa, mutta ilme kertoi: "ainakaan viikkoon en ole ruokaa saanut tai lenkille päässyt".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti